Poni on ollut nyt 3vk ihan vain kävelytyksellä ja sitä ennen muutaman päivän ihan vaan ilman kävelytystä. Nyt tällä viikolla on ponilla aloitettu kevyesti jo ravaamaan. Kävin torstaina ratsastamassa kentällä n. 45min, jolloin kävelin alkuun hyvät alkukäynnit ja sitten taivuttelin ja ratsastin suoraan mm. keskihalkaisijalla käynnissä. Hoffe on vähän tympääntynyt köpöttelyyn ja tykkäs tehä duunia aika hyvin :)

Vielä ratsastetaan ravissa vain suoraan, jotta etujalkoihin laitetut mömmöt toimisivat mahollisimman hyvin. Ravasin pääasiallisesti pitkiä sivuja sekä otin lävistäjälle käynti-ravi-käynti siirtymisiä. Hoffe oli aika kivasti kuulolla ja kulki aika kivassa muodossa, jos nyt ajatellaan he B-A tason seura/aluekisoja ;) Vähän ehkä pitkä, mutta toimi paremmin kuin lyhyemmässä ja korkeammassa (joka on vielä itselleni hieman uusi asia vielä).

Perjantaina (synttäreinä!) kävin hieman taluttamassa ponia ja hoitamassa, kun oli muuta äksöniä sille päivälle. Käveltiin jonkin aikaa ja sitten lähdinkin kotia kohti valmistautumaan illanviettoon ensin biljardin merkeissä ja sittemmin siirryttiinkin syystä ja toisesta toiseen baariin pelaamaan korttia :) Aika rauhallista oli ja kiva porukka :)

Tässä on nyt tallin omistajan Sannan kanssa juteltu jos voisin liikuttaa yhtä uutta ponia tallillamme :) Kyseessä on nvh r. "Hemmo". Olenkin sitä menossa testaamaan maanantaina Sannan ja Hemmon toisen omistajan valvovan silmänallla. Saa nähdä jos kohta olisikin kaksi ponia liikutettavana + sitten tuo tulevaisuuden gp-ratsu paijailtavana ;) Hemmon on Sannan mukaan aika reipas ja ihan kivan osaava ja yritteliäs vuonis. Olisi aivan ideaalia päästä ratsastamaan lähes samantasoisia ja kokoisia poneja, jotka kuitenkin ovat hieman erilaisia (Hoffe kun osaa livistää duunista ja vaatii aika paljon liikkuakseen nätisti [mutta sitten kulkeekin todella kivasti ;D], kun taas Hemmon on reipas ja siltä löytyy paljon työmoraalia). Katsellaan, katsellaan!

Olen huomannut että kokoajan on kiire johonkin - tänäänkin faija vaan halusi nopeasti pois tallilta kun oli niin järkyttävä tuuli, hyvä ettei puut kaatunu automatkoilla päälle. Okei, joo, ihan kiva et ei halua autoa tuhota, mutta ahistaa kun kerkeet juuri ja juuri käydä ponia moikkaamassa.

Varsinkin joulukuu on ollut sellainen että jokainen reissu jäänyt syystä tai toisesti lyhyeksi ja et kerkeä kirjoittaa hoitovihkoon, et kerkeä vaikka pestä suitsia tai satulaa. Kaikki fiksu jää ponia lukuunottamatta tekemättä. Faijakaan ei jaksa ajaa tallireissun ajaksi kotiin, kun matkoihin menee siinä vaiheessa tunti.. Kaikista eniten ärsyttää se, että siellä tallin yläkerrassa käymisestä (/sen poisjättämisestä) tulee tapa, vaikka ei olisikaan kiire. Pitää taas omaksua se ja vaikka viedä hanskat sinne että on pakko mennä sinne :D

Korttia odotellessa, eipähän tarvii kiirehtiä ja voi mennä miten lystää tallille. Kivempaa ponille (ja Zellelle) kun käy siellä vähän pidemmällä vierailulla kuin se että viettää aikaa siellä alle tunnin pienen kävelyn ja harjauksen merkeissä. Varsinkin silloin tulee välillä olo että voiko sitä edes laskea kerraksi, kun normaalisti menee useampi tunti ihan vain chillaillen ja rauhassa juttuja tehden. Huoh. Kyl tää täst, kuhan päästään tammikuuhun :)

... pimeetä

Hoffea kävin nopsaa moikkaamassa aamupäivästä, joilloin "hieman" tuuli :D Porkkanoita syöttelin ja sitten alkoi kuski jo hermostua säähän ja lähdettiinkin takaisin kotiin. Ajatuksenahan oli käydä kävelemässä metsälenkki, mutta se vähän jäi myrsytuulen takia :D Ens lauantaina lähdenkin ponin kanssa maastoon päivällä kävelemään, kun on tullut tietyllä tapaa "laiminlyötyä".

Zelleä lähdin moikkaamaan Hyvinkäälle ja ajatuksena oli juoksuttaa. No arvatkaapa oliko sähköä? Noei. Ja arvatkaapa voitko juoksuttaa pilkkopimeässä maneesissa? No et. Kävelytin sitten hetkin ja tein vähän maastakäsin juttuja, mutta siinäpä se. Kerran se otti vähän lähtöjä ku valot palas satunnaisesti ja ilmastointi hurahti päälle, mutta lapasessa pysy iiiihan hyvin (;

Sata hopeatikkua hännässään

tuhat lumitähden liukua selässään,

kristallitiara otsallansa

pakkasen pauketta kavion alla,

hörähdyksessä taikaa:

Hyvää joulun aikaa!

Rauhallista Joulua toivottaa Zelle, Hoffe ja Lilla, sekä kissasisarukset Niksu ja Iines!

Niksu

Iines

Jos vettä ei olisi, emme oppisi uimaan ja me kaikki hukkuisimme.

Hauska sananlasku - kuvastaa tietyllä tapaa tätä säätäkin (vaikka hauskuuden vuoksi sen tänne laitoinkin ;D)

Hoffe on siis vielä kävelytyksellä ja olen nyt käynyt 3 kertaa viikossa harjaamassa ja kävelemässä ponin kanssa. Eipä sille mitään ihmeellistä kuulu, eilen lauantaina se tyytyväisenä mutusti heiniä karsinassa kun lähdin tallilta. Hoffellahan on ollut uusi karsinanaapuri nyt muutaman viikon - tarhakaveri Lola. Hoffe meinaa vähän monottaa Lolaa jos sattuu olemaan heinät nenän edessä (muutoinhan Hoffe ei uskalla, kun tietää saavansa turpaan, mutta nyt on sentään seinä/ovi siinä välissä.

Sanna ehdotti että alkaisin vuokraamaan vuonohevosruunaa Hemmoa sen aikaa kun Hoffe on kävelytyksessä. Tietyllä tapaa ihan mukava ajatus mutta toisaalta kun ponin luulisi olevan "käyttökelpoinen" uuden vuoden jälkeen  niin täytyy hieman puntaroida vaihtoehtoja - tuntuisi hassulta vuokrata vain 2-3 viikkoa.. Noh, katsellaan, katsellaan. Sanoin kyllä Sannalle että voihan se ottaa yhteyttä Hemmon omistajiin :)

Jos ei ole vastoinkäymisiä, ei ole voittojakaan.
Aforismi

Poni on ollut nyt hieman vapaalla kun Vermossa todettiin jaloissa pientä rasitusta ja vasen takajalkakin piikitettiin.

Eipä tässä sen ihmeellisempää ole tapahtunut viimeiseen viikkoon - piikityksen jälkeen kävin rasvaamassa takajalan ajellun kohdan ja tänään (tiistaina) kävin kävelyttämässä maastakäsin. Harmihan se on että ei pääse ratsastamaan, mutta sellasta sattuu :) Noh, pyrin ottamaan tästä kaiken opikseni (miten jalan piikityksen jälkeen tulee toimia) ja onpahan yhtä kokemusta taas rikkaampi..

Ponilla on vapaata nyt ainakin vielä muutama viikko, ja joskus vuoden vaihteen aikoihin olisi tarkoitus päästä ravailemaan ja hieman tekemäänkin jotain. Nyt tosin on ollut melko huonot kelit ja maa kova, joten ei sinällään edes huono tauolle - toivotaan nyt paljon lunta jouluksi ja uudeksi vuodeksi, että päästään aloittelemaan liikkumista sitten paremmalla pohjalla!

Riding: The art of keeping a horse between you and the ground.
Harmi ettei tämän sanojaa tiedetä!

Tänään, maanantaina, päätin painottaa perusratsastukseen. Hoidin Hoffen ihan normaalisti ja nakkasin meidän mahtavan koulupenkin selkään ja perussuitset päähän. Kentällä kyytiin ja tallusteltiin sitten ensilumessa jättäen erikoisia jälkiä maahan - jäljistä päätellen Hoffe olisi voinut olla vaikka kännissä kun reitit mutkittelivat todella paljon kun annoin ponin itse kävellä omia reittejään. Päätin tosin itse vauhdin, sillä ponilla on vähän tapana olla hieman hidas vauhdiltaan..

Aloittelin sitten käynnissä ja tein varmaan 20min alkuun käyntityöskentelyä. Olin laittanut pallopäiset kannukset jalkaan ja toisena apuvälineenä oli kouluraippa. Poni oli ihan ok käynnissä, olisihan se saanut kulkea ehkä vielä hieman aktiivisemmin eteenpäin. Sain sen kulkemaan ihan ok muodossa ja vertymään aika hyvin. Tehtiin voltteja ja keskityin niissä asettamiseen ja voltin pyöreään muotoon. Lisäksi vaihdeltiin suuntaa välillä kokorataleikkaalla jossa taka-ajatuksena oli saada ponista hieman keskikäyntiä - kyllä sitä sieltä onneksi tuli ;) Lisäksi ratsastin välillä pituushalkaisijalle ja voin vihdoin onnitella itseäni: lumessa oli todiste siitä ettei kiemurreltu! On todella kiva huomata, että osaan vihdoinkin ratsastaa suoraan (jokaisessa koulukisoista saadussa arvostelupaperissa lukee näissä kohtaa että kiemurtelee/ei suorassa tms..). Vihdoinkin tuntuu siltä että on löytynyt se tasainen tuntuma suuhun ja pidän tasaisesti pohjeen tukemassa ponia.

Otin hieman ravia aina pitkille sivuille, jolloin tuli tehtyä siirtymisiä. Välillä otin myös suoraan ravista pysähdykseen ja pysähdyksestä raviin. Hoffe oli aika kivasti pohkeella ja oli niin hurjan siistiä, että ei tarvinut olla mätkimässä heti raipalla persauksille - tuli niin hyvä fiilis ja tuntui siltä kun olisi ihan kunnon kouluratsastaja hienon mustan gp-tason kouluhevosensa kyydissä. Hoffekin oli tosi tyytyväisen olonen - ainakkin vapaammissa käyntiosuuksissa ;)

Loppuksi otin vielä muutamat laukannostot, oikeaan kierrokseen laukka tuntui niin uskomattoman hyvältä ja kevyeltä. Hymy korvissa otin vielä vasempaan (siihen viimeaikoina huonompaan) kierrokseen laukkaa. Hoffe oli siinä hieman vänkyrä, mutta annoin asian sitten olla kun en kerran sitä osaa korjata (/tähän ei auttanut nyt valmentajan ulko-ohjan napakka tuli ja hyvä asetus sisälle). Lopuksi ravailtiin eteen-alas ja taputtelin ponia siinä vähän väliää. Käveltiin vielä lopuksi kentällä loppukäynnit ja veinkin ponin sitten sisälle.

Kamppeet pois päältä, leipää ponille nassuun ja kuivatusloimi päälle. Hoffe sai hetken seistä käytävällä kun nopeasti pesasin satulan satulasaippualla. Sitten Sanna alkoikin tuoda heppoja sisälle niin Hoffekin pääsi karsinaan mutustamaan heiniä, samalla heitin lapasuojan ja sisäloimen päälle. Hoffe on tunnetusti hieman vittumainen ruokailija sen suhteen, että on aika tarkka omista ruuistaan - Lola-poni sai osan Hoffen vihasta ja Sanna saikin vähän komentaa ponia :D Kummallisesti poni hieman varoikin kun koitin nappasta riimun pois päästä..

Hauskat asiat ovat hauskoja. Ja sitäkin hauskempia, jos koen ne yhdessä sinun kanssasi.

Lauantaion hyvä vuokrauspäivä varsinkin pimeinä vuodenaikoina, kun tallille pääsee aikaisemmin ja valoisampaan aikaan. Taisin olla tallilla hieman kolmen jälkeen ja ulkona oli aivan mahtava, raikas ilma. Poni "pelkäsi" taas "isoja, pahoja" tammoja tarhassaan eikä uskaltanut kävellä portille, joten hain sen sitten kuran keskeltä - välillä piti tarkistaa että pysyikö kengät jalassa kun muta oikein imaisi maahan kiinni :D

Harjailin ponin ja kaivoin sitten heijastimia laatikosta. Nappasin sieltä takajalkoihin ja häntään heijastimet - itselleni puin heijastinliivin (osallistuin yhteen kilpailuun jossa mahdollista voittaa heijastin bootsit - tulisivat varmasti käyttöön, joten peukut pystyyn..!). Ponille ruskea estesatula selkään ja ruskeat meksikolaiset suitset päähän (pitää ostaa ponille uusi pehmuste niihin). Huopa on Equilinen sininen flättärihuopa. Jalkoihin tuli sekä eteen että taakse suojat.

Ponin varusteista on pakko se sanoa vielä että omistajat Anna ja Carola arvostavat kestäviä ja laadukkaita varusteita - voin siis sanoa että nyt saa kerrankin harrastaa laadukkaasti - esimerkiksi ponin koulusatula on aivan mahtava istua ja estesatulakin tuntuu todella tukevalta.

Noh, asiaan. Lähdettiin sitten maastoon. Käveltiin ensin hiekkatien viertä ja päätin sitten kuvata hieman tätä meidän "todella jännittävää" kävelykohtausta. Hoffe on siitä kiva poni että se on todella varma ja siellä selässä uskaltaa rentoutua ja antaa pitkät ohjat (+ vaikka kuvatakkin sielä kyydissä vielä :D).

Tästä jatkettiin sitten ennen asfalttitietä metsäpolulle. Otin sieltäkin videota, mutta siitä ei kyllä saa mitään selvää kun "on niin pimeää" videokameran mielestä. Noh, eipä siellä mitään sen kummallisempaa tapahtunut ja siitä siirryttiin hiekkapohjaiselle laukkaputkelle (putki siitä syystä että sitä "aidoittaa" todella tiheä metsä/risukko. Ravasin alkupätkän n. 100m, käynnissä tienyli ja siitä suunnattiin virallisemmalle laukkaputkelle. Ravattiin se ensin toiseenpäähän ja sitten takaisinpäin otin hallitumpaa verkkalaukkaa.

Ensimmäisessä laukassa sai kyllä pidellä melkoisesti: ponin ensimmäinen reippaampi maasto sitten kolmeen viikkoon joten vauhtia alkoi löytymään. Kävelytin hetken ennen seuraavaa laukkapätkää. Siinä oli jo pakko päästää hieman ohjaa ja antaa mennä vaan, poni alkoi jo hermostumaan kun ei meinannut päästä laukkaamaan. Laukattiin vielä kerran päästä päähän, jonka jälkeen jatkettiin käynnissä hiekkamontuille. Tien ylitystä odoteltiin jonkin aikaa ja Hoffe olisi halunnut jo mennä yli - muuten joo mutta en itse halunnut jäädä rekan alle :D

Käppäiltiin sitten pikkuisia polkuja pitkin kohti hiekkamonttua ja ison mäen päällä oli pakko pysähtyä ja ihastella maisemaa - sieltä näkee todella kauas ja vielä hienommaksi sen teki kuun valo. Hoffea tosin ei pahemmin paikalla pysyminen kiinnostanut, joten liikkeessä jouduinkin ottamaan viereisen kuvan. Tulimme siis tuolta kuvan näyttämästä suunnasta :) Ennen mäelle pääsyä törmäättiin koiran ulkoiluttajaan ja isoon berninpaimenkoiraan - koiraa taisi pelottaa ennemmän kuin Hoffea :D Hoffe vaan käppäili ison haukkuvan koiran ohi eikä pahemmin välittänyt (tosin Hoffe on tottunut koiriin, sillä Annalla on 3 hienoa koiraa, joilta ei vauhti lopu!

Hiekkakuopalla ravailin hieman ja mentiin vielä laukassa kerran hanattaen yksi mäki ylös. Sen jälkeen ravailtiin
vielä hieman eteen-alas siellä todella reippaassa vauhdissa ja sitten pitkät ohjat ja lähtö tallille.

Montusta piti tietysti kiivetä pois ja poni kävellä lömpsytti mäkeä ylös. Mentiin sitten tien yli ja käveltiin hetki tien vierustaa. Muutama auto meni ohi, mutta eipä Hoffea kiinnostanut ollenkaan :D Päästiin sitten sopivasti tallille vievälle tielle ja käveltiin pitkin ohjin tallille. Nappasin kamat pois ja pistin hetkeksi kuivausloimen päälle. Laittelin ponille vielä linimenttiä jalkoihin ja harjailin suojat puhtaaksi.

Aikaa jäi sopivasti ottaa ponista kuvia, harmi vaan ettei videokameralla mitään kovinkaan kummoisia oteta (kuten jo edellisistä kuvista on voinut päätellä). Hoffea ei kyllä hirveästi kiinnostanut, mutta sai siitä nyt muutaman kuvan otettua.

Tuli nyt harvinaisen pitkä ja todennäköisesti tylsä postaus, mutta koittakaa kestää :)

Vapaus on vain kaaos paremmassa valaistuksessa.

Niinpä niin. Perjantaina koulun jälkeen Minna laittoi viestiä, että lähdenkö Jästiä moikkaamaan. Mikäs siinä, otin omat tallikamat mukaan ja lähdettiin Jokelaan. Minna hoiti Jästin ja mentiin maneesiin. Jästihän on lämminverinen, 9 vuotiaaksi kääntyvä ruuna. Minna on sen kanssa tehnyt töitä jo kolme vai neljä vuotta ihan omalta harrastepohjaltansa ja vähitellen Jästi on kehittynytkin.

Kuvailin siinä jonkin aikaa omalla kameralla ja Minnan pokkarilla (en osannut käyttää, kauheen monimutkasia sellaset ;D). Pistin niille myös pienen esteen ja poni pomppi ihan innoissaan.

Jästin moikkauksen jälkeen lähdettiin Jäniksenlinnaan Hoffea moikkaamaan ja liikuttamaan. Poni taas venasi tarhassa mahdollisimman kaukana portista, kun isot ja pahat naiset vähän monottaa sitä niin eipä se uskaltautunut kävelemän portille :D. Harjasin sen sitten tallissa ja laittelin kuntoon.

Otsikosta pystyikin jo arvaamaan, että satoihan siellä. Kenttä oli hieman vetinen, mutta ei se nyt huonokaan ollut. Käveltiin ponin kanssa aluksi pitkin ohjin ja sitten käynnissä voltteja. Siihen vielä mukaan muutamia ravipätkiä pidemmällä ohjalla aluksi sekä siirtymisiä ja yleistä herkistelyä. Hoffe oli aika hyvä ja vähän sähäkämpi - tykkäsi kyttäillä ja vähän testailla, vaikka loppupeleissä eipä sille paljoa saumaa jäänyt kettuilla. Olin aika hyvin mukana sen pelleilyissä ja tulihan se sieltä sitten takaisin siistimpään menoon.

Tein muutamia väistöjä ja voltteja, sekä otin hieman laukkaakin. Loma kyllä teki ihan hyvää ponille ja laukka rullaa myös vasempaan kierrokseen paremmin kuin ennen lomaa, mutta ei se aivan yhtä hyvä ole kuin se on ollut. Hoffe taas hieman pelleili ja muka pelkäsi juttuja tallin puoleisella pitkällä sivulla ja sai välillä ihan kunnolla sille sanoakkin asiasta. Kuiteenkin ihan jees että se vähän otti kipinää turhistakin asioista, oli helpompi ratsastaa ja keskittyä myös itseeni ratsastuksissa (käsien kantaminen, jalat, ryhti, katse yms).

Otettiin vielä loppuun ihan muutama pikkuhyppy mielenvirkistykseksi: pikku ristikko aluksi ja lopuksi pieni pysty. Hoffe oli ihan messissä ja tuli muutama ihan jees hyppy.

Ei riitä että voittaa, toisen täytyy hävitä.
Noh, ei tässä ainakaan vielä olla mitään voitettu!

Osallistun Team Vinhan arvontaan, jossa on mahdollista voittaa heistin bootsit + jalkaheijastimet tai riimun.

Naureskelin tässä jo, että kyllä olisi hupaisan näköistä nähdä joko Zellen tai Hoffen jaloissa pinkit heijastinbootsit ja pinkit heijastinnauhat.. :D Bootsit on full-kokoiset, joten jos ne ovat liian isot Hoffelle niin lahjotan tolle isommalle mustalle :D Riimu varmaan jäisi ponille, se on cob-kokoa. Noh, ilahdun ainakin jos jotain voitetaan, mutta se nähdään joulukuun 15. päivän jälkeen (;

"Ai, ai sentään kun oli ruma taklaus, siinä jos jollain on proteesi suussa, se putoo samantien.."
by A-Tyyppi, Ihanaa Leijonat, Ihanaa

Olen ollut kipeä (flunssa: kurkkukipua ja yskää) ja maanantaina Minna tuli mukaani tallille ja oli tarkoitus että Minna liikuttaa ponin. Kyseessä oli ensimmäinen kerta pienen saikun jälkeen.

Harjailin ponin normaalisti ja nakkasin kamat ponin selkään. Minna päivitteli että se on niin pieni (Minnan lainaratsu Jästi ei kyllä ole tätä kauhean paljon korkeampi ;D) ja kentällä Minna hyppäsi kyytiin. Kävelin siinä vieressä ja annoin viimehetken ohjeita että saadaan poni liikkumaan.

Hoffella ratsastaessa on todella tärkeää että sille tekee heti selväksi, että jos pohjetta käyttää niin silloin myös liikutaan/siirrytään haluttuun paikkaan heti eikä 10 sekunnin päästä - jos silloinkaan. Minna ei ihan heti saanutkaan ponia liikkeelle ja jäi selkeästi pohkeen taakse. Noh, siinä ne sitten ravata töpsötteli pitkässä muodossa.

Hoffe säikähti jotain ja M sai siitä sopivaa ravia ja yhdessä vaiheessa ravi oli jopa normaali: niin pituudelta kuin vauhdiltaan. Ponilla on kuitenkin hieman omapäätä ja testaa uusia ratsastajia. Ehdotin että voisi ottaa ihan muutaman lyhyen laukkapätkän, joilla Hoffe voisi vähän heräillä ja reipastua. Nostoista ei aluksi tullut mitään ja Hoffe selkeästi testaili. Noh, sitten kun laukka nousi niin sitten pisti Hoffe pienen jekun ja pukitti - peli 1-0 ponille ja Minna testaili kentän pohjan joustavuutta.

Jouduin sitten itse kipuamaan ponin selkään (olin hyvin vaarustautunut jopa lökäreillä ja adidaksen superstar kengillä, joissa on "tosi hyvä" pito..). Ravasin ja pyytelin ponilta vähän reaktiota pohkeeseen ja pidätteeseen - tein myös selväksi että raipan käyttöä ei tarvitse provosoida ihan niin rajusti. Poni oli aika kivan olonen ja Minna takaisin selkään.

Tehtiin ihan perusjuttuja, kävelin siinä vieressä ja demostroin miten se pitää ratsastaa ohjalle ja pohkeelle. Aseteltiin ja haettiin sopivaa ohjastuntumaa. Poni oli ihan nätisti ja selkeästi huomasi ettei ollut fiksua heittää ratsastajaa selästä. Lopuksi väännettiin muutamat käyntiväistöt. Minnan selkä otti hieman osumaa ja loppuverkkasin itse ponin ravissa ja sitten lähdettiin käppäilemään pikku maastolenkki.

Lopuksi vielä muutama kuva, uutta kuvamateriaalia tulee sitten joskus :D

Onneksi tästä on vähän menty eteenpäin, ainakin luulisin ;D

Korkeaa koulua by Hoffe!

"Tarina seuraa Uljas Musta -nimisen hevosen dramaattista elämää.."
By wikipedian artikkeli aiheesta Uljas Musta

Arvatkaa kuka oli ihan täpinöissään keskiviikkoiltana, kun tiedossa oli torstaina Hyvinkäälle lähtö Zelleä kattomaan - ei oo vaikee arvata ;)

Noh, yhdeltä lähdettiin tallillepäin ajamaan. Tallihan on ylihieno, Erkylän Kartanon Talli, joten tiedossa oli kiva päivä hienoissa puitteissa. Maria oli Zellen kanssa vesarissa, olivat kuulemma olleet jo alkajaisiksi solariumissa (kivaa hifistelyä!) ja Zelle suitsia vaille valmis. Siinä sitten rapsuttelin Zelleä ja kyllä oli kiva nähdä jätkä 2kk tauon jälkeen. Oli sillä ilmeisesti ikävä, kun ei meinannut edes mennä maneesin ovesta kun piti jäädä tsekkaamaan tuleeko se hoitaja mukana. On se kyllä sellanen mussukka <3

Noh, vuorossa oli siis portugalilaisen Rodrigon valmennus. Maria verkkasi itsenäisesti ja itse katselin katsomosta että hemmetti, se on oikeesti megahieno ja mennyt eteenpäin kahden kuukauden aikana ihan valtavasti! Zelle oli tosi kivan näkönen eikä enää niin lyhytkaulaisen näköinen kuin ennen, vaikka sillä ei mikään maailman pisin kaula olekkaan.

Noh, Rodrigo tulikin sitten maneesiin, hetken säädettiin mikkiin ääntä ja sitten kuultiin ihan katsomoonkin asti ohjeet. Aluksi Maria ja Zelle menivät taivutuksia ja vähän siirtymisiä (taisivat tulla "ohjelmiistoon" sen takia kun Zelle oli vähän nopeahkon puoleinen vauhtina puolesta ;D).

En ole varmaan koskaan ollu katsomassa näin monipuolista valmennusta. Laukanvaihtoja sarjoissa, laukkapiruetteja, taivutuksia, piaffia, passage yms yms. Kaikki tuli melko nopeasti ja voin vain huokaista helpotuksesta etten itse ollut samaisessa valmennuksessa - todella paljon kaikkea ja suht nopeaan tahtiin. Mariaa vi hyvin siteerata, että mentiin kyllä hevosen äärirajoilla ajoittain tässä valmennuksessa. Mutta hienoja onnistumisia siellä oli ja tekee ihan hyvää välillä tehdä vaikeampiakin juttuja, jotta voi kehittyä :)


Ulkopuolisen silmistä valmennus oli ihan hyvännäköinen ja Zelle sai paljon kehuja valmennuksen jälkeen. Oli se kyllä poikki, kun kuulemma eilenki oli ollut valmennus. Reppana oli hieman väsynyt, tosin ei suotta - valmennus keskittyi pääsääntöisesti ainoastaan kokoaviin liikkeisiin, joten en yhtän ihmettele jos väsytti.

Sitten käytiinkin kävelemässä loppukäynnit ulkona ja mentiin talliin hoitamaan heppaa. Maria veti ihan letkulla hiet pois ja sitten Zelle seisoikin 15min solariumin alla samaan aikaan kun jalkoja kylmättiin kylmäysletkuilla. Oli aika tyytyväisen näköinen ja mässäilihän se siinä samalla omenoita ja leipää, kyytipojaksi melassivettä.

Pistettiin Z sitten hetkeksi karsinaan ja heitettiin sitten ulkoloimi päälle ja oli tarkotus viedä ulos vielä. Noh ei siinä mitään, riimunnaru kiinni ja menoks. Tallin ovista päästiin ulos ja sitten läks ja kovaa - kipinät ihan kirjaimellisesti kimpos Zellen kengistä laatoitetusta pihasta. Perinteitä kunnioittaen roikuin taas mukana (kaikille tiedoksi, tämä ei ole epänormaalia t. loskassa ja tiessä missä uitettu hoitaja). Hurjalta se varmasti näytti, mutta tuntu harvinaisen helpolta keissiltä ja pyöräytin hevosen katsomaan katolla heiluvaa remppamiestä ja lähettiin siitä sitten kävelemään tarhalle.

Siellä siivottiin juuri tarhaa, joten venailtiin hetki, että pääsee se kone pois sieltä. Noh, päästin sitten Zellen ilman riimua ja Maria totesi hieman naureskellen: "noh, tuleepahan iltatallilaiselle mukava pyydystysreissu". Zelle ei tosiaan kauheen mielellään anna kiinni, varsinkaan jos riimu pitää laittaa.. Tiedossahan tämä oli mutten kyllä ajatellut yhtään - sori iltatallin tekijä!

Käytiin vielä porukalla kahvittelemassa vanhassa tallissa ja mutustelemassa kääretorttua. Sen jälkeen tsekattiin toisen Marian 4v ruuna, "Ransu". Laitettiin heppa kuntoon ja siirryttiin taas maneesiin ja seurattiin hienoa juoksutusshowta by Ransu. Oli hurjaa pukkisarjaa, mutta Maria R:n ratsastaessa oli Ransu ihan nätisti ja fiksun oloinen :)

Sen jälkeen lähdinkin kotia kohti, sain onneksi kyydin Marian porukoilta niin ei tarvinnut säätää junilla tms. Silittelin Zellelle heipat ja lupasin Marialle että tuun kyllä uudestaan, mieluusti vähän useamminkin kuin kerran kahdessa kuukaudessa ;)

ps. viimeisessä kuvassa Ransu :)!

"Muista aina liikenteessä, monta vaaraa ompi eessä.."

Tänään kävin taas ponin kävelyttämässä. Kentälle en jaksanut lähteä pyörimään, joten samalla kun hain satulahuopaa ja suitsia, nappasin mukaan kypärän, raipan ja heijastinliivin sekä loimivyön.

Poni olikin jo sisällä syömässä iltaheiniään, mutta ei näyttänyt ainakaan pistävän pahakseen että harjasin sen samalla kun se mutusteli heiniään. Siinä juteltiin mm. Sannan kanssa (tallin omistaja, "valmentajani") ja Hoffe selkeästi tuumasi että jotain voisi nyt tapahtua ja tuli käytävälle itsestään, kuin tuputtamaan että nyt sinne lenkille tai ei lähdetä ollenkaan. Kypärä päähän, heijastinliivi päälle, ponille suitset ja huopa+loimivyö.

Korokkeelta nousin sitten selkään ja lähdettiin käppäilemään ilmansatulaa hiekkatietä isompaa tietä kohti. Oli todella liukasta, mutta onneksi ponilla on hokit ja reuna oli hieman paremmassa kunnossa. Kaksi autoa tuli vastaan ja toinen ei selkeästi tajunnut hölkäsen pöläystäkään hevosen ohittamisesta: kaasutteli vaan jäisellä tiellä niin että moottori ja renkaista lähti kamala melu - Hoffea homma ei kyllä jänskättänyt yhtään ja käppäili omaa rauhallista (/laiskaa) vauhtiaan eteenpäin.

Tien päässä käännyttiin takaisin ja johan tuli poniin vauhtia. Kiirehän sille tuli syömään ja pois pimeähköltä tieltä, vaikka siinä valot onkin. Vastaan tuli sauvakävelijä samaa puolta tietä ja se oli todella jännää, piti alkaa pällistelemään sitä ihan kaukaa jo. Ennen kohtaamista sauvakävelijä teki kiltisti tietä ja meni liukastelemaan keskelle tietä. Koitin kovasti sanoa ettei tämä poni pure ja voi ihan hyvin tullu tuosta vierestä. Eipä tullut, mutta eipähän ole meidän vika :D

Loppumatka meni reippaasti kävellessä ja kotipihaan päästessä poni taas pällisteli: tallin ovi oli kiinni! Siis aivan kamalaa Hoffen mielestä.. Avasin oven ja Hoffe oli taas ihan ihmeissään.. Välillä kyllä naurattaa nämä Hoffen ihmettelyn aiheet. Sisällä se pysähtyi leipäkorin kohdalla ja koitti napostella kokoajann sieltä. Nappasin suitset pois että se saisi ottaa sieltä itse leivän samalla kun otan huopaa pois. Tökkäsin sitten vahingossa sitä ja poni ampaisi karsinaansa (n. 3metriä siitä korilta :D) kun luuli tehneensä väärin. Hömppä mikä hömpppä, syötin vielä patonginpalasen ja harjasin nopeasti ja heitin loimen päälle.

Kielesi on ratsusi: jos hoidat sitä hyvin, se hoitaa sinua, jos laiminlyöt sen, se pettää sinut.
Arabialainen sananlasku.

Ke ja to en oikeastaan tehnyt "mitään". Keskiviikkona kävin kavereiden kanssa juoksemassa läheisellä pururadalla omatoimisen lenkin, kun en viitsi Keravalle lähteä lenkille + puntille, kun menee hieman vaikeaksi kyydin kannalta. Torstaina olin himassa ja sitten Antti kysyi että lähdenkö katsomaan leffaa Joonakselle. Ei tullut yhtään yllättäen tai mitään, sillä kello oli yli yhdeksän illalla ja olin varma ettei faija päästä sinne. Onneksi sain sen sitten suostumaan ja katseltiin Joonaksella sitten pikkuporukalla leffa, Rare Exports. Sen olin kyllä nähnyt aikaisemmin jo ja osasin aika hyvin jo vuorosanoja ja latelin niitä leffan aikana "muutaman kerran"..

Poni ja ponin siisti harja

Perjantaina kävin Hoffea moikkaamassa ja kävelytin selästä. Mentiin vaan riimulla ja heitin siihen sitten ohjat. En ottanut raippaa ja käveltiin vielä kentällä, joten oltiin aika etanoita.. Välillä pällisteltiin Anitaa ja sh t. "Pirkkoa", jotka menivät myös kuolaimettomasti ilman satulaa. Hoffe varmaan tykkäsi kun sai oman pään mukaan kävellä miten sattui kentällä ja naureskeli Pirkolle jota Anita ohjasajoi lopuksi. Hoidin ponin lopuksi ja vein sen vielä ulos, kello oli vasta puoli seitsemän, joten poni sai ulkoilla vielä reilun tunnin (?).

Lauantaina olikin hieman kiireaikataulu ja taluttelin vain maastakäsin riimun ja narun kanssa. Kävin hieman päivemmällä ja oli mukavan valoisaa, joten käytiin pikkuinen maastolenkki kävelemässä. Harjasin ponin jalat ja syötin muutaman leipäpalan ja sitten olikin kyyti malttamattomana parkkipaikalla odottamassa. Taas vaihteeksi huomasin puolessa välissä että en sitten kirjoittanut Hoffen kirjaan mitä tein - ei tosin tullut käytyä edes tallin yläkerrassa kaapilla, jotenjotenkin niin tapaistani unohtaa tälläisiä pikkujuttuja..

Hemmetin puhelin ei suostunut oikeen yhteistyöhön kameransa osalta ja väittää että muistikorttia ei löydy - otin muutaman ihan kivan kuvan Hoffesta perjantaina, mutta mitenpä niitä lisäät kun typerä kapistus ei suostu toimia? (edit. Hah, sainpas toimimaan, ylempi kuva otettu kännykällä!)

Viereinen kuva kesän lopulta, tässä vaiheessa en ollut vielä hirveästi kerennyt ponia ratsastaa. Purskahdan nauruun kun katson kentältä otettuja kuvia tuolta päivältä: etukeno, liian lyhyet jalustimet, polvi ylhäällä, kädet liian alhaalla, ponilla todella pitkät ohjat ja tuntuma on vähän heikohko.. Heh..

Inhoan aloituksia. Ne on kamalimpia maailmassa, varsinkin kirjoittaessa.

Mitäpä teille tarinoimaan. Aloittelen vähän tylsästi kun ei ole mitään kovinkaan ihmeellisempää tapahtunut, ainakaan tänään. Autokouluilin tänään ja oli teoria + pimeän ajoa. Teoria oli taas vaihteeksi tylsää, mutta ajaminen ihan jees - ajoin tänään parhaiten kuin ennen. Aloitin ensin ratissa, mukana oli kaksi muuta pimeän ajajaa ja lähdettiin kohti harjoittelutietä. Siellä sitten tehtiin vähän kaikkea, testattiin heijastimellisen ihmisen ja heijastittoman ihmisen eroavaisuuksia näkymisessä yms. (suosittelen kaikille ihan aikuisten oikeasti heijastinta!).

Sitten vaihdettiinkin kuskia ja pakko sanoa että pelkäsin kyllä molempien kuskien kyydissä, jotka ajoivat. Välillä oltiin keskiviivalla ja kiihdytyksissä moottori huusi "pikkaisen liian isoilla kierroslukemilla" eikä meinanneet vaihteet vaihtua. Lisäksi toinen kuskeista sai auton kääntyessä sammutettua poikittain vastaantulijoiden kaistalle.. Toinen ajoi hieman.. reippaan puoleisesti ja todella epävarmasti + hätäisesti, niin kaupungissa kuin maantiellä.

Olin todella iloinen että ajotunti loppui. Hirveää nykimistä ja epämukavaa menoa, erikoisia ja ajoittain jopa vaarallisia tilanteita. Pyöräilin sitten kotiin ja naureskelin äidin kanssa tätä iltaa.

Hoffea olen menossa tsekkaa ja kävelyttää perjantaina sekä lauantaina. Poni tosiaan on kävelytyksessä seuraavat puolitoista viikkoa, sillä se reagoi viime torstaina taivutuksiin (on ollut todella huono vasempaan kierrokseen laukassa, toinen etujalka reagoi vahvasti to taivareissa). Normaali liikutus olisi tarkoitus aloittaa maanantaina 28 päivä ja katsoa miten lomailu poniin vaikutti (onko puhtaampi yms) ja klinikalle se lähtee sitten 7.12. Vermoon tarkistettavaksi. Käyn nyt ponia hoitamassa ja taluttelemassa maastakäsin tai satunnaisesti selästäkäsin, katotaan jos keksin sille jtn kivaa ja kehittävää tekemistä tälle kevyemmälle jaksolle.

Zelleä en ole nähnyt vähään aikaan, mutta tapani mukaan koeviikolla on varmasti aikaa lähteä moikkaamaan jätkää, jos vaan Maria on maisemissa ;) Näistä tapahtumista sitten lisää kun/jos ne tapahtuvat, koitan vaikka ottaa jtn kuviakin!