"Tarina seuraa Uljas Musta -nimisen hevosen dramaattista elämää.."
By wikipedian artikkeli aiheesta Uljas Musta

Arvatkaa kuka oli ihan täpinöissään keskiviikkoiltana, kun tiedossa oli torstaina Hyvinkäälle lähtö Zelleä kattomaan - ei oo vaikee arvata ;)

Noh, yhdeltä lähdettiin tallillepäin ajamaan. Tallihan on ylihieno, Erkylän Kartanon Talli, joten tiedossa oli kiva päivä hienoissa puitteissa. Maria oli Zellen kanssa vesarissa, olivat kuulemma olleet jo alkajaisiksi solariumissa (kivaa hifistelyä!) ja Zelle suitsia vaille valmis. Siinä sitten rapsuttelin Zelleä ja kyllä oli kiva nähdä jätkä 2kk tauon jälkeen. Oli sillä ilmeisesti ikävä, kun ei meinannut edes mennä maneesin ovesta kun piti jäädä tsekkaamaan tuleeko se hoitaja mukana. On se kyllä sellanen mussukka <3

Noh, vuorossa oli siis portugalilaisen Rodrigon valmennus. Maria verkkasi itsenäisesti ja itse katselin katsomosta että hemmetti, se on oikeesti megahieno ja mennyt eteenpäin kahden kuukauden aikana ihan valtavasti! Zelle oli tosi kivan näkönen eikä enää niin lyhytkaulaisen näköinen kuin ennen, vaikka sillä ei mikään maailman pisin kaula olekkaan.

Noh, Rodrigo tulikin sitten maneesiin, hetken säädettiin mikkiin ääntä ja sitten kuultiin ihan katsomoonkin asti ohjeet. Aluksi Maria ja Zelle menivät taivutuksia ja vähän siirtymisiä (taisivat tulla "ohjelmiistoon" sen takia kun Zelle oli vähän nopeahkon puoleinen vauhtina puolesta ;D).

En ole varmaan koskaan ollu katsomassa näin monipuolista valmennusta. Laukanvaihtoja sarjoissa, laukkapiruetteja, taivutuksia, piaffia, passage yms yms. Kaikki tuli melko nopeasti ja voin vain huokaista helpotuksesta etten itse ollut samaisessa valmennuksessa - todella paljon kaikkea ja suht nopeaan tahtiin. Mariaa vi hyvin siteerata, että mentiin kyllä hevosen äärirajoilla ajoittain tässä valmennuksessa. Mutta hienoja onnistumisia siellä oli ja tekee ihan hyvää välillä tehdä vaikeampiakin juttuja, jotta voi kehittyä :)


Ulkopuolisen silmistä valmennus oli ihan hyvännäköinen ja Zelle sai paljon kehuja valmennuksen jälkeen. Oli se kyllä poikki, kun kuulemma eilenki oli ollut valmennus. Reppana oli hieman väsynyt, tosin ei suotta - valmennus keskittyi pääsääntöisesti ainoastaan kokoaviin liikkeisiin, joten en yhtän ihmettele jos väsytti.

Sitten käytiinkin kävelemässä loppukäynnit ulkona ja mentiin talliin hoitamaan heppaa. Maria veti ihan letkulla hiet pois ja sitten Zelle seisoikin 15min solariumin alla samaan aikaan kun jalkoja kylmättiin kylmäysletkuilla. Oli aika tyytyväisen näköinen ja mässäilihän se siinä samalla omenoita ja leipää, kyytipojaksi melassivettä.

Pistettiin Z sitten hetkeksi karsinaan ja heitettiin sitten ulkoloimi päälle ja oli tarkotus viedä ulos vielä. Noh ei siinä mitään, riimunnaru kiinni ja menoks. Tallin ovista päästiin ulos ja sitten läks ja kovaa - kipinät ihan kirjaimellisesti kimpos Zellen kengistä laatoitetusta pihasta. Perinteitä kunnioittaen roikuin taas mukana (kaikille tiedoksi, tämä ei ole epänormaalia t. loskassa ja tiessä missä uitettu hoitaja). Hurjalta se varmasti näytti, mutta tuntu harvinaisen helpolta keissiltä ja pyöräytin hevosen katsomaan katolla heiluvaa remppamiestä ja lähettiin siitä sitten kävelemään tarhalle.

Siellä siivottiin juuri tarhaa, joten venailtiin hetki, että pääsee se kone pois sieltä. Noh, päästin sitten Zellen ilman riimua ja Maria totesi hieman naureskellen: "noh, tuleepahan iltatallilaiselle mukava pyydystysreissu". Zelle ei tosiaan kauheen mielellään anna kiinni, varsinkaan jos riimu pitää laittaa.. Tiedossahan tämä oli mutten kyllä ajatellut yhtään - sori iltatallin tekijä!

Käytiin vielä porukalla kahvittelemassa vanhassa tallissa ja mutustelemassa kääretorttua. Sen jälkeen tsekattiin toisen Marian 4v ruuna, "Ransu". Laitettiin heppa kuntoon ja siirryttiin taas maneesiin ja seurattiin hienoa juoksutusshowta by Ransu. Oli hurjaa pukkisarjaa, mutta Maria R:n ratsastaessa oli Ransu ihan nätisti ja fiksun oloinen :)

Sen jälkeen lähdinkin kotia kohti, sain onneksi kyydin Marian porukoilta niin ei tarvinnut säätää junilla tms. Silittelin Zellelle heipat ja lupasin Marialle että tuun kyllä uudestaan, mieluusti vähän useamminkin kuin kerran kahdessa kuukaudessa ;)

ps. viimeisessä kuvassa Ransu :)!

"Muista aina liikenteessä, monta vaaraa ompi eessä.."

Tänään kävin taas ponin kävelyttämässä. Kentälle en jaksanut lähteä pyörimään, joten samalla kun hain satulahuopaa ja suitsia, nappasin mukaan kypärän, raipan ja heijastinliivin sekä loimivyön.

Poni olikin jo sisällä syömässä iltaheiniään, mutta ei näyttänyt ainakaan pistävän pahakseen että harjasin sen samalla kun se mutusteli heiniään. Siinä juteltiin mm. Sannan kanssa (tallin omistaja, "valmentajani") ja Hoffe selkeästi tuumasi että jotain voisi nyt tapahtua ja tuli käytävälle itsestään, kuin tuputtamaan että nyt sinne lenkille tai ei lähdetä ollenkaan. Kypärä päähän, heijastinliivi päälle, ponille suitset ja huopa+loimivyö.

Korokkeelta nousin sitten selkään ja lähdettiin käppäilemään ilmansatulaa hiekkatietä isompaa tietä kohti. Oli todella liukasta, mutta onneksi ponilla on hokit ja reuna oli hieman paremmassa kunnossa. Kaksi autoa tuli vastaan ja toinen ei selkeästi tajunnut hölkäsen pöläystäkään hevosen ohittamisesta: kaasutteli vaan jäisellä tiellä niin että moottori ja renkaista lähti kamala melu - Hoffea homma ei kyllä jänskättänyt yhtään ja käppäili omaa rauhallista (/laiskaa) vauhtiaan eteenpäin.

Tien päässä käännyttiin takaisin ja johan tuli poniin vauhtia. Kiirehän sille tuli syömään ja pois pimeähköltä tieltä, vaikka siinä valot onkin. Vastaan tuli sauvakävelijä samaa puolta tietä ja se oli todella jännää, piti alkaa pällistelemään sitä ihan kaukaa jo. Ennen kohtaamista sauvakävelijä teki kiltisti tietä ja meni liukastelemaan keskelle tietä. Koitin kovasti sanoa ettei tämä poni pure ja voi ihan hyvin tullu tuosta vierestä. Eipä tullut, mutta eipähän ole meidän vika :D

Loppumatka meni reippaasti kävellessä ja kotipihaan päästessä poni taas pällisteli: tallin ovi oli kiinni! Siis aivan kamalaa Hoffen mielestä.. Avasin oven ja Hoffe oli taas ihan ihmeissään.. Välillä kyllä naurattaa nämä Hoffen ihmettelyn aiheet. Sisällä se pysähtyi leipäkorin kohdalla ja koitti napostella kokoajann sieltä. Nappasin suitset pois että se saisi ottaa sieltä itse leivän samalla kun otan huopaa pois. Tökkäsin sitten vahingossa sitä ja poni ampaisi karsinaansa (n. 3metriä siitä korilta :D) kun luuli tehneensä väärin. Hömppä mikä hömpppä, syötin vielä patonginpalasen ja harjasin nopeasti ja heitin loimen päälle.

Kielesi on ratsusi: jos hoidat sitä hyvin, se hoitaa sinua, jos laiminlyöt sen, se pettää sinut.
Arabialainen sananlasku.

Ke ja to en oikeastaan tehnyt "mitään". Keskiviikkona kävin kavereiden kanssa juoksemassa läheisellä pururadalla omatoimisen lenkin, kun en viitsi Keravalle lähteä lenkille + puntille, kun menee hieman vaikeaksi kyydin kannalta. Torstaina olin himassa ja sitten Antti kysyi että lähdenkö katsomaan leffaa Joonakselle. Ei tullut yhtään yllättäen tai mitään, sillä kello oli yli yhdeksän illalla ja olin varma ettei faija päästä sinne. Onneksi sain sen sitten suostumaan ja katseltiin Joonaksella sitten pikkuporukalla leffa, Rare Exports. Sen olin kyllä nähnyt aikaisemmin jo ja osasin aika hyvin jo vuorosanoja ja latelin niitä leffan aikana "muutaman kerran"..

Poni ja ponin siisti harja

Perjantaina kävin Hoffea moikkaamassa ja kävelytin selästä. Mentiin vaan riimulla ja heitin siihen sitten ohjat. En ottanut raippaa ja käveltiin vielä kentällä, joten oltiin aika etanoita.. Välillä pällisteltiin Anitaa ja sh t. "Pirkkoa", jotka menivät myös kuolaimettomasti ilman satulaa. Hoffe varmaan tykkäsi kun sai oman pään mukaan kävellä miten sattui kentällä ja naureskeli Pirkolle jota Anita ohjasajoi lopuksi. Hoidin ponin lopuksi ja vein sen vielä ulos, kello oli vasta puoli seitsemän, joten poni sai ulkoilla vielä reilun tunnin (?).

Lauantaina olikin hieman kiireaikataulu ja taluttelin vain maastakäsin riimun ja narun kanssa. Kävin hieman päivemmällä ja oli mukavan valoisaa, joten käytiin pikkuinen maastolenkki kävelemässä. Harjasin ponin jalat ja syötin muutaman leipäpalan ja sitten olikin kyyti malttamattomana parkkipaikalla odottamassa. Taas vaihteeksi huomasin puolessa välissä että en sitten kirjoittanut Hoffen kirjaan mitä tein - ei tosin tullut käytyä edes tallin yläkerrassa kaapilla, jotenjotenkin niin tapaistani unohtaa tälläisiä pikkujuttuja..

Hemmetin puhelin ei suostunut oikeen yhteistyöhön kameransa osalta ja väittää että muistikorttia ei löydy - otin muutaman ihan kivan kuvan Hoffesta perjantaina, mutta mitenpä niitä lisäät kun typerä kapistus ei suostu toimia? (edit. Hah, sainpas toimimaan, ylempi kuva otettu kännykällä!)

Viereinen kuva kesän lopulta, tässä vaiheessa en ollut vielä hirveästi kerennyt ponia ratsastaa. Purskahdan nauruun kun katson kentältä otettuja kuvia tuolta päivältä: etukeno, liian lyhyet jalustimet, polvi ylhäällä, kädet liian alhaalla, ponilla todella pitkät ohjat ja tuntuma on vähän heikohko.. Heh..

Inhoan aloituksia. Ne on kamalimpia maailmassa, varsinkin kirjoittaessa.

Mitäpä teille tarinoimaan. Aloittelen vähän tylsästi kun ei ole mitään kovinkaan ihmeellisempää tapahtunut, ainakaan tänään. Autokouluilin tänään ja oli teoria + pimeän ajoa. Teoria oli taas vaihteeksi tylsää, mutta ajaminen ihan jees - ajoin tänään parhaiten kuin ennen. Aloitin ensin ratissa, mukana oli kaksi muuta pimeän ajajaa ja lähdettiin kohti harjoittelutietä. Siellä sitten tehtiin vähän kaikkea, testattiin heijastimellisen ihmisen ja heijastittoman ihmisen eroavaisuuksia näkymisessä yms. (suosittelen kaikille ihan aikuisten oikeasti heijastinta!).

Sitten vaihdettiinkin kuskia ja pakko sanoa että pelkäsin kyllä molempien kuskien kyydissä, jotka ajoivat. Välillä oltiin keskiviivalla ja kiihdytyksissä moottori huusi "pikkaisen liian isoilla kierroslukemilla" eikä meinanneet vaihteet vaihtua. Lisäksi toinen kuskeista sai auton kääntyessä sammutettua poikittain vastaantulijoiden kaistalle.. Toinen ajoi hieman.. reippaan puoleisesti ja todella epävarmasti + hätäisesti, niin kaupungissa kuin maantiellä.

Olin todella iloinen että ajotunti loppui. Hirveää nykimistä ja epämukavaa menoa, erikoisia ja ajoittain jopa vaarallisia tilanteita. Pyöräilin sitten kotiin ja naureskelin äidin kanssa tätä iltaa.

Hoffea olen menossa tsekkaa ja kävelyttää perjantaina sekä lauantaina. Poni tosiaan on kävelytyksessä seuraavat puolitoista viikkoa, sillä se reagoi viime torstaina taivutuksiin (on ollut todella huono vasempaan kierrokseen laukassa, toinen etujalka reagoi vahvasti to taivareissa). Normaali liikutus olisi tarkoitus aloittaa maanantaina 28 päivä ja katsoa miten lomailu poniin vaikutti (onko puhtaampi yms) ja klinikalle se lähtee sitten 7.12. Vermoon tarkistettavaksi. Käyn nyt ponia hoitamassa ja taluttelemassa maastakäsin tai satunnaisesti selästäkäsin, katotaan jos keksin sille jtn kivaa ja kehittävää tekemistä tälle kevyemmälle jaksolle.

Zelleä en ole nähnyt vähään aikaan, mutta tapani mukaan koeviikolla on varmasti aikaa lähteä moikkaamaan jätkää, jos vaan Maria on maisemissa ;) Näistä tapahtumista sitten lisää kun/jos ne tapahtuvat, koitan vaikka ottaa jtn kuviakin!